Arkkitehdin tutkinto on monipuolinen kokonaisuus, joka eroaa merkittävästi kampuksemme muiden opiskelijoiden DI-tutkinnosta. Arkkitehtuurin opiskelu on teknisten ja taiteellisten ominaisuuksien kehittämisen lisäksi myös ryhmätyö -ja projektinhallintataitojen harjoittelemista, opintojen alusta valmistumiseen saakka. Suurin osa kolmen ensimmäisen  vuoden opinnoista suoritetaan yhdessä oman vuosikurssin kanssa, mutta vaihtelevuutta omaan lukujärjestykseen voi lisätä esimerkiksi ottamalla vapaavalintaisia kursseja muiden koulutusohjelmien puolelta.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmähenki korkealla Berliinin excursiolla keväällä 2016!

 

Pääosin kurssien sisällöt koostuvat luennoista ja niihin pohjautuvista harjoitustöistä. Tarkoituksena on soveltaa teoriaa käytännön suunnitteluongelmaan, jota ratkotaan joko yksin, parin tai pienryhmän kanssa. Esimerkiksi syksyllä 2016 rakennetekniikan luennoilla käsiteltiin rakenteiden fyysikaalisia ominaisuuksia, ja kurssin harjoitustyönä ryhmät rakensivat puutikuista ja rautalangasta nosturit, joiden kestävyyttä testattiin kurssin päätöstilaisuudessa. Luentojen ja harkkatöiden lisäksi kursseihin voi sisältyä tenttejä tai muita kirjallisia tehtäviä, vierailevia luennoitsijoita, erilaisia työpajoja, arkkitehtuurikilpailuja ja excursioita. Erilaiset lähestymistavat arkkitehtuuriin antavat virikkeitä ja avartavat ajattelua.

Ensimmäisenä vuotena aloitetaan perusteista. Kursseilla tutustutaan alan sanastoon, opitaan arkkitehtuurin esitystekniikkaa sekä työvälineiden ja -ohjelmien käyttöä, kuitenkin painottaen vielä käsin piirtämisen taitoa. Ekan vuoden lukujärjestykseen mahtuu mm. taidetta, arkkitehtuurin historiaa ja yhdyskuntasuunnittelun perusteita. Koska kurssien sisällöt ovat vielä suhteellisen kevyitä, on opiskelijoilla vapaus kokeilla ja leikitellä ensimmäisissä suunnittelutehtävissään. Fuksivuoden tavoitteena onkin harjaannuttaa omaa ideointikykyä ja orientoitua havainnoimaan ympäristöä kuin arkkitehti.

Keväällä 2016 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet -kurssilla ryhmät rakensivat harjoitustyöstään pienoismallit mittakaavassa 1:2000.

 

Toisena vuotena syvennetään jo opittuja taitoja ja lähestytään rakennusalan konkretiaa. Luvassa on mm. rakennusfysiikkaa, rakennetekniikka ja rakennusopin perusteita. Monille toisen vuoden mieleenpainuvimpiin muistoihin kuuluu historian ammattikurssin mittausleiri, jossa opiskelijat matkaavat viikoksi jollekin ulkopaikkakunnalle mittailemaan ja piirtämään vanhoja rakennuksia. Toisen vuoden keväänä opiskelijat suunnittelevat jokainen oman saunarakennuksensa. Tehtävässä sovelletaan rakennusfysiikan oppeja saunomisen arkkitehtuuriin, ja pienoismallien rakentamisen kautta päästään kiinni erilaisten rakennusosien mittakaavaan.

Mittausleirin päätyttyä opiskelijat viimeistelevät mittauskohteesta tehdyt piirustuksensa.

 

Kolmas vuosi summaa yhteen tähänastiset opinnot. Samalla suunnitelutehtävien vaikeuskerroin kasvaa. Ennen kandikevättä opiskelijat pääsevät valamaan itse betonilaattoja ja suunnittelemaan kokonaisen kerrostalon. Kevätlukukaudella opiskelu keskittyy asunto- ja yhdyskuntasuunnitteluun, joista toisen opiskelijat valitsevat kandidaatintyönsä aiheeksi. Intensiivisten kandikurssien ohella on hyvä pohtia myös vaihto-opiskelun mahdollisuutta jatko-opinnoissa.

Betonilaatta-harjoituksessa tärkeintä on oppia ymmärtämään betonin valmistuksen eri vaiheita. Aherruksen jälkeen voi ihailla suunnittelemansa työn tulosta. Kuvassa yksi syksyn 2016 Rakennusopin ammattikurssilla syntyneistä laatoista.

 

Matka fuksista tekniikan kandidaatiksi, saatika valmistuneeksi arkkitehdiksi, vie oman aikansa. Vielä paperit kourassakaan arkkitehti ei ole täysin valmis, vaan uutta opittavaa on jatkuvasti. Koulussa vietettävä aika on aikaa kokeilulle, oivalluksille ja oman ajattelun kypsymiselle. Siispä siitä kannattaa nauttia ja ottaa irti kaikki mahdollinen!

-Laura