Brysselin niin kutsutussa EU-korttelissa kadut ovat täynnä kiireisen näköisiä pukumiehiä ja -naisia siirtymässä tapaamisesta toiseen. Ympärillä kuulee paikallisten kielten, ranskan ja flaamin, lisäksi monia muitakin Euroopan kieliä, ja edessä saattaa kävellä yhtäkkiä Paavo Väyrynen tai Jyrki Katainen.
Jo vuoden ajan täällä Brysselin EU-kuplassa olen työskennellyt myös minä, sähkövoimatekniikan pääaineen lukija TTY:ltä, tapaamassa EU-päättäjiä ja vaikuttamassa siihen, mitä EU tekee energiasektorilla. Täällä päätetään iso osa Suomenkin energiasektorin tulevaisuudesta: kuinka ilmastonmuutokseen vastataan, miten ja milloin sähköautot saadaan kaduille, millä ehdoilla jääkaappi tai kodin lämmitys voisi olla älykkäämpi ja säästää rahaa ja sähköä – ja niin edelleen. Työssäni olen linkkinä kansallisten energia-alan asiantuntijoiden ja EU-päättäjien välillä, vedän työ- ja tutkimusryhmiä ja vien tietoa eteenpäin.
Saattaa kuulostaa oudolta, että kansainväliseen työhön, jossa pääpaino on lainsäädännöllä ja viestintäosaamisella, voisi päätyä sähkövoimatekniikan opintojen kautta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Itse asiassa diplomi-insinööri, ainakin suomalainen diplomi-insinööri energiasektorilla, voi olla työnhaussa jopa laki-, politiikka- tai viestintätaustan omaavaa ammattilaista vahvemmilla.
Tässä kohtaa on hyvä kerrata nopeasti, miten EU-lainsäädäntö toimii. EU siis säätää lakeja, jotka yliajavat kansallisen lainsäädännön. Nämä lait valmistelee ja esittelee Euroopan komissio, joka on poliittisesti riippumaton asiantuntijaelin. Vasta komission valmistelemat lait päätyvät EU-parlamentin ja -neuvoston käsiteltäviksi.
Lakeja muotoilevien politiikan ja juridiikan ammattilaisilla on siis aina takanaan kokonainen koneisto tietotaitoa eri tahojen kautta. Lisäksi heitä ja päättäjiä tukee vahva kansallinen ja EU-puolen vaikutusverkosto, joka pitää huolen tasapainosta eri näkökulmien välillä. Asiantuntijat ovat siis avainasemassa siinä, mitä EU päättää. Tässä koneistossa asiantuntijatausta, kuten diplomi-insinöörin opinnot, on haluttua pääomaa.
Reittini EU-vaikuttajaksi ei ole ollut suora eikä päämäärätietoinen. Kun olin lukiossa, olin yhtä kiinnostunut yhtälailla viestinnästä, kielistä ja kansainvälistymisestä ja matemaattisista aineista. Yleinen sosiaalinen paine tuntui leipovan minusta lääkäriä, mutta katseltuani TTY:n infolappuja keksin, että siellä oli yksi Suomen kattavimmista vaihto-opiskeluverkostoista. Lisäksi voisin matkustaa opiskelemaan minne päin maailmaa hyvänsä.
TTY:n koulutusohjelmista sähkötekniikka tarjosi lääketieteellisen tekniikan pääaineen, joka sai minut ruksimaan sen ensimmäiseksi vaihtoehdokseni; minusta ei ehkä tulisikaan se, joka määrää potilaita magneettikuvaukseen, vaan se, joka kehittää magneettikuvaukseen uuden ratkaisun. Samalla päätin, että kävisin opintojeni aikana Euroopan ulkopuolella.
Koulutuslinjaltani olisin voinut yhtä hyvin päätyä toteuttamaan lukioajan suunnitelmani magneettikuvauksen kehittämisestä kuin Brysseliin EU-vaikuttajaksi. Lopulta onkin sattumaa, että päädyin sähkövoimatekniikan osaajaksi EU-vaikutusverkostoon. Toteutin kuitenkin toisen lukioajan suunnitelmistani, ja yhden lukuvuoden käytin kokonaan kiinan opiskeluun Taiwanissa. Koska TTY antoi mahdollisuuden, lisäsin kieliä ja kulttuureja päiväohjelmaani muinakin vuosina: luin myös espanjaa, saksaa ja venäjää.
On vaikea kuvitella kattavampaa, joustavampaa ja sallivampaa tutkintoa kuin diplomi-insinöörin tutkinto. Spesifin tietotaidon, jonka itse pystyy suuntaamaan, lisäksi se antoi työssäni todella tarpeellisiksi osoittautuneet perustaidot monenlaiseen ongelmanratkaisuun ja uusien asioiden kohtaamiseen. Kieli- ja kommunikointitaitoja oli helppo sisällyttää tutkintoon. Huomaamattani keräsin ympärilleni samalla kattavan verkoston ystäviä, joista löytyy ammattilaisia joka alalta.
Diplomi-insinööriopintojen ansiosta olen löytänyt itseni mielenkiintoisemmista tehtävistä kuin olisin lukiossa osannut aavistaakaan.
-Sanni
