Mitä automaatiotekniikka oikein on? No, sitä en tiennyt itsekään tänne tullessani. Tiesin haluavani oppia koodaamaan, mutta halusin myös opiskella sähkö- sekä konetekniikkaa. Automaatio kuulosti kaiken tuon yhdistelmältä ja siinähän olin oikeassa. Opintoihin automaatiotekniikalla kuuluu kaikkia edellä mainittuja, mutta myös automaatioon teoriaan pureutuvia omia kursseja.
Automaatiotekniikkaa voi lähestyä monella eri tapaa. Selvennetään hieman muutamia meillä tarjolla olevia pääaineita: Systeemien hallinnassa mallinnetaan systeemejä, kuten ydinvoimaloita matemaattisin mallein ja opitaan ennustamaan näiden systeemien käyttäytymistä. Systeemien hallinnassa siis ratkaistaan mitä systeemissä tapahtuu tällä hetkellä ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Tehdasautomaatiossa keskitytään suuriin kokonaisuuksiin: kuinka tehtaan linjasto kannattaa rakentaa ja miten saamme sen automatisoitua? Robotiikassa nimensä mukaan opiskellaan robotteja ja niiden toimintaa, kuten konenäköä, liikehdintää ja toimintaa.
Automaatio on todella monipuolinen ala. Ensimmäisinä vuosina perusopinnoissa on paljon koodaamista, matematiikkaa ja fysiikkaa, kuten lähes kaikilla muillakin aloilla. Kandidaatintutkintoon kuuluu perusopintojen lisäksi pääaine, joka on kaikille sama: automaatiotekniikka, ja pääaineen lisäksi sivuaine, joka on itse valittavissa yliopiston laajasta tarjonnasta. Automaation perusopintoihin kuuluu merkittävästi koodausta sekä järjestelmien mallintamista ja simulointia. Esimerkkinä simuloinnista voisi toimia vaikka auton vakionopeudensäädin: järjestelmän tarkoituksena on pitää sama nopeus, mutta miten se reagoi ylämäkeen? Tällainen säätöjärjestelmä voidaan mallintaa tietokoneella ja simuloida se. Miten nopeasti säädin reagoi muutokseen eli ylämäkeen? Mitä arvoja muuttamalla saadaan parempia ja nopeampia tuloksia?
Kyselin muutamalta opiskelukaverilta, mikä heitä kiinnostaa automaatiossa. Annimari opiskeli pääaineenaan automaation tietotekniikkaa, koska innostui jo ensimmäisellä ohjelmointikurssilla koodauksesta. Kandissa sivuaineeksi tuli valittua ohjelmistotekniikka tätä tukemaan. “Oletus oli myös, että koodin ymmärtämisestä on hyötyä varsin monenlaisissa työtehtävissä, ei vain koodarina” sanoo Annimari. Anna-Liisa valitsi myös pääaineekseen automaation tietotekniikan, mutta eri syistä: se ei ole puhtaasti koodausta, vaan siinä myös yhdistellään vähän kaikkia tietotekniikan osa-alueita kuten tietoturvaa, tietoteknisten järjestelmien suunnittelua ja tietoliikennetekniikkaa. Paula taas valitsi tehdasautomaation, koska oli ollut teollisuudessa töissä ja tiesi haluavansa päätyä tehtaaseen töihin. Sivuaineeksi tuli valittua energia- ja prosessitekniikka, jotta saisi kattavamman ymmärryksen tehtaiden toiminnasta.
Automaatiotekniikalta voi päätyä todella erilaisiin työtehtäviin tulevaisuudessa. Alana automaatio on kasvussa ja osaajia tarvitaan joka puolella. Jos kiinnostus automaation heräsi tai vielä jäi kiinnostamaan, että mitä se automaatio oikein on niin Instagramissa voi käydä kysymässä @automaatiotekniikankilta tai käydä katsomassa millaista opiskelu on!
– Ilona
