Lukioon mennessä minulla ei ollut oikeastaan mitään ideaa siitä, mitä alaa haluaisin lukion jälkeen opiskella. Pärjäsin lukiossa hyvin ja opiskelin monipuolisesti eri aineita kuten psykologiaa, ranskaa ja luonnontieteitä. Päädyin lopulta kirjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa seitsemän ainetta: äidinkielen, pitkän englannin, lyhyen ranskan, terveystiedon, psykologian, kemian ja pitkän matematiikan. Ajattelin, että tällainen kirjava kattaus mahdollistaisi hyvin monenlaiset jatko-opinnot.
Lukiossa innostuin todella paljon psykologiasta, minusta oli kiehtovaa oppia uusia asioita esimerkiksi aivojen toiminnasta ja mielenterveydestä. Abivuonna päätin, että haen yhteishaussa opiskelemaan psykologiaa Jyväskylään. Luin pääsykokeisiin jonkun verran, mutta kokemattomana abina tieteellisten artikkelien lukeminen oli työlästä. Kun tieto välivuodesta tuli, en ollut niinkään pettynyt vaan enemmän helpottunut, sillä nyt minulla oli aikaa tehdä mitä halusin.
Halusin käyttää välivuoteni tehokkaasti ja aloin opiskella psykologian perusopintoja Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Ajattelin näin myös ottaa selvää siitä, millaisia kursseja tuleva opiskelualani sisältäisi. Perusopintoihin kuului viisi kurssia ja laajuus oli 25 opintopistettä. Nopeasti huomasin, ettei minua kiinnostanutkaan ”perinteinen” psykologia vaan oikeastaan vain biologiaan ja kemiaan hyvin läheisesti liittyvä neuropsykologia. Lopulta motivaatio lopahti kokonaan ja sain suoritettua vain kaksi psykologian kurssia. Tässä vaiheessa oli melko selvää, että täytyi etsiä joku muu vaihtoehto seuraavaan yhteishakuun.
Selailin paljon eri yliopistojen nettisivuja ja tekniikan opinnot alkoivat vaikuttaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Hain ensimmäisenä vaihtoehtona opiskelemaan biotekniikkaa ja toisena ympäristö- ja energiatekniikkaa, molempia Tampereelle. Pääsin sisään ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmaan ja otin paikan ilomielin vastaan. Nyt minulla on takana kolme vuotta ympäristötekniikan opintoja, ja kesän loputtua olen toivottavasti valmistunut tekniikan kandidaatiksi. Vaikka en päässytkään opiskelemaan ykkösvaihtoehtoani, eli biotekniikkaa, en ole asiaa harmitellut.
Nykyiset opintoni ovat oikeastaan täysi vastakohta sille, mitä suunnittelin lukiossa. Inhosin esimerkiksi fysiikkaa yli kaiken ja vannoin, etten opiskele sitä enää koskaan lukion jälkeen, mutta toisinhan siinä kävi. Olen ollut todella tyytyväinen valintaani lähteä opiskelemaan tekniikkaa, ja välivuosi oli minulle tärkeä tauko pysähtyä miettimään omaa tulevaisuutta. On myös hyvä muistaa, että mielenkiintoiseksi kokemiasi asioita ei kannata unohtaa, luen esimerkiksi edelleen välillä psykologiaan liittyviä uutisia ja ala kiinnostaa minua yhä, siitä ei vain tullut minulle ammattia.
Omalla tarinallani haluan sanoa, että suunnitelmien muuttuminen on täysin ok ja omaa mieltä saa muuttaa. Myöskään se, ettei saa haluamaansa koulupaikkaa ensimmäisellä hakukerralla, ei kaada maailmaa tai tee sinusta huonoa opiskelijaa. Ei siis kannata hätäillä, jos edessä on välivuosi tai -vuosia, niistä kannattaa ottaa ilo irti ja nauttia!
Kolme vinkkiä välivuoden viettoon:
- Tee töitä ja tienaa rahaa, opiskelujen joskus alkaessa on kivaa, kun on vähän säästöjä!
- Ole paljon kavereiden kanssa ja tapaa myös kauempana asuvia tuttuja, välivuoden aikana voit matkustaa vaikka keskellä viikkoa!
- Kokeile jotain uutta: aloita uuden kielen opiskelu, opettele neulomaan tai aloita uusi harrastus, sillä nyt sinulla on aikaa!
-Venla
Bannerikuva: Atte Hakala
