Yhteiskuntamme ja elämäntapamme perustuu erilaisiin vuorovaikutuksiin, erilaisiin asioiden virtoihin. Hyviä esimerkkejä ovat tavaraliikenne, ihmisten muuttovirrat, ja energian virtaaminen maasta toiseen. Nykyisin erityisesti data- ja tietovirrat ovat jatkuvasti kasvattaneet merkitystään. Datan voidaan määritellä olevan erilaisia symboleja, jotka sisältävät muuttujien arvoja. Kun ne laitetaan kontekstiin, data muuttuu tiedoksi. Yksinkertaistaen, data on pienin rakennuspalanen, kun luodaan uutta tietoa, ymmärrystä ja viisautta. Datan merkitys alkaa olla jo niin suuri, että sillä on vaikutuksia valtioiden välisiin suhteisiinkin.
Tasavallan Presidenttikin on suurvaltakilpailusta ja teknologiasta kommentoinut, että: ”Teknologia on sekä [suurvalta]kilpailun näyttämö, että yksi sen päämotiiveista.” Vastaavasti brittien (UK) eri selonteot alleviivaavat, että teknologia on yksi keskeisimmistä välineistä, jolla valtio voi edistää taloudellisia-, poliittisia-, ja turvallisuusintressejään. Edelleen; teknologia on keskeinen väline, jolla voidaan muokata sitä, miten valtiot toimivat yhdessä.
Datan kasvava merkitys
Teknologia ilman dataa on kuitenkin hyödytöntä. Esimerkiksi, tekoälyä ei voi olla eikä sitä voi kehittää ilman dataa. Onkin todettu, että kyky jalostaa dataa korreloi yhä enenevissä määrin valtion käytettävissä olevan vallan kanssa. Datan kasvavaa merkitystä alleviivaa USA:n puolustushallinnon linjaus, jossa todetaan datan olevan ”ensisijainen ja pysyvä voimavara” jolla käydä geopoliittista kilpailua.
Paljon on keskustelu siitä, että ”data on uusi öljy” – siitä miten data on uusi vallan ja vaurauden lähde. Tämä analogia nostaa esille tärkeitä kysymyksiä, esimerkiksi sen, että missä data on ja kenellä on sitä eniten?
Vaikka tämä analogia on hyvä korostamaan datan tärkeyttä, on muistettava, että datalla on myös ominaisuuksia, jotka eivät ole öljyn kaltaisia. Esimerkiksi, data ei ole äärellinen resurssi: se ei lopu, vaikka sitä käytetään. ”Dataesiintymät” eivät myöskään ole sidottu mihinkään maantieteelliseen alueeseen.
Datan kerääntyminen USA:n ja Kiinan hallintaan
Yhä useammin, datan kerääntyy yrityksille, jotka ovat alun perin Yhdysvalloista tai Kiinasta. Usein, nämä yritykset ovat myös uusien teknologioiden kehittäjiä. Kun data keskittyy näiden kahden suurvallan vaikutuksen alle, se jakaa valtioita niihin, joilla on pääsy suuriin datamassoihin, ja niihin, joilla ei tätä pääsyä ole. Tällä on vaikutuksia siihen, millaisia kumppanuuksia ja jopa liittolaissuhteita voidaan ja tullaan solmimaan.
Kiinalla on useita etuja tässä suurvaltojen kilvoittelussa, esimerkiksi sen suuri, kasvava talous ja kyky investoida. Kiinalla on kuitenkin yksi etu mitä ei aina huomioida: sen suuri väestö, jonka jokapäiväistä dataa Kiina voi kerätä. Tätä valtavaa datamassaa Kiina voi sitten hyödyntää suurvaltakilpailussa esim. kehittämällä uusia turvallisuusratkaisuja ja luomalla uutta, nykyistä talousjärjestystä haastavaa liiketoimintaa.
Datan merkityksen kasvu tulisikin huomioida kaikessa mitä teemme. Mikä on sinun datasuunnitelmasi?
- Valtteri Vuorisalo vastaa Accenture Suomen kansallisen turvallisuuden asiakkuuksista. Lisäksi Valtteri vetää Accenturen Tampereen toimistoa ja on Suomen johtoryhmän jäsen.
- Valtteri Vuorisalo on myös osa-aikainen kansallisen turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan työelämäprofessori Tampereen Yliopistossa, King’s College Londonin sotatieteen laitoksella vanhempi vieraileva tutkija ja Maapuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) jäsen.
- Vuorisalon erityisenä kiinnostuksen kohteena on suorituskykyjen siirtyminen datakeskeisyyteen ja miten tämä synnyttää uusia toteutus-, yhteistyö-, varautumis-, ja riskienhallintamalleja.
Lisälukemista innokkaille
- Department of Defense, ‘DoD Data Strategy’, 2020.
- Vuorisalo, Valtteri and Mika Aaltola. ’Towards a data-centric great game.’ Finnish Institute of International Affairs Briefing Paper, November 2021.
- Zegart, Amy B. ‘Spies Lies and Algorithms. The History and Future of American Intelligence.’ Princeton University Press, 2022.
