Kesä, ja Pride-kuukausi, ovat täällä. Priden myötä monet yritykset värjäävät logonsa sateenkaarivärein, mutta Suomessa keskustelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien työhyvinvoinnista on vasta alkutekijöissään. Miten oikeasti sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen näkyy tekniikan alalla opiskeluissa ja työelämässä?
EU:n perusoikeusvirasto (FRA) on selvittänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä- ja häirintäkokemuksia EU-maissa. 92 % kyselyyn vastanneista suomalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista vastasi olevansa työpaikalla täysin tai valikoivasti kaapissa. Raportin mukaan 50 % suomalaisista kokee voivansa olla melko tai hyvin avoin omasta seksuaali-identiteetistään, mutta samaan aikaan puolet vastaajista eivät koe voivansa olla avoimia omasta identiteetistään. Kuitenkin 70 % kyselyyn vastanneista sanoo, että ennakkoluulot ja suvaitsemattomuus ovat vähentyneet Suomessa kyselyä edeltäneiden viidenvuoden aikana.
TEK:in vuoden 2021 opiskelijatutkimuksen mukaan taas LHBTIQ+-opiskelijoista häirintää tai epäasiallista kohtelua oman alan töissä myönsi kokeneensa liki neljännes, 23 prosenttia. Kun verrataan lukua muihin ryhmiin, on luku huomattavasti korkeampi: ei-vähemmistöön kuuluvista naisista osuus oli 18 % ja miehistä 4 %.
Akava Worksin selvityksen mukaan noin kolmannes 18–35-vuotiaista korkeasti koulutetuista on havainnut epäasianmukaista tai syrjivää kohtelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan opiskeluissa tai työpaikalla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan työelämäyhteydenotot syrjintäperusteittain ovat harvinaisia (vuonna 2022 5 kpl). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö syrjintää olisi voinut tapahtua, vaan asiasta ei olla välttämättä uskallettu ottaa yhteyttä.
Kuva: Trey | TT-Kamerat, kuvaaja Sanni Jokioja
Kuulumalla sateenkaarivähemmistöön on myös alttiina suuremmalle henkiselle kuormitukselle. TEK:in opiskelijatutkimuksen mukaan LHBTIQ+-opiskelijoista 68 % on huolissaan jaksamisestaan työelämässä ja liki puolet (46 prosenttia) pelkää tulevansa urallaan syrjityksi. Sukupuolten välillä on huomattavia eroja siinä, pelkääkö opiskelija tulevansa työurallaan syrjityksi: eniten pelkoa syrjinnästä on opiskelijoilla, jotka valitsivat sukupuolekseen ”muu” tai ”en halua sanoa”, eli kuuluvat useampaan vähemmistöön samaan aikaan. Heistä syrjinnän pelkoa kokee 66 %. Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat siis miettimään, missä tilanteissa on turvallista olla täysin oma itsensä. Myös osalla opiskelijatutkimukseen vastanneista on kokemus siitä, että työpaikalla on täysin OK kertoa vitsejä vähemmistöistä. Tällaiset kokemukset heikentävät uskoa siihen, että työelämä voisi olla hyvä ja tasapuolinen kaikille.
Sateenkaareva ura on työläämpi, ja työuralla jaksaminen ja pärjääminen huolestuttavat siis enemmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita. Henkilö, joka ei puhu itsestään ja vapaa-ajastaan yhtä avoimesti työpaikalla kuin muut, saattaa herättää muissa kollegoissa epäilyksen, mistä on oikein kyse. Pois jättäytyminen voi johtua työpaikan ilmapiiristä tai henkilön aiemmista kokemuksista, mutta pois jättäytyjä jää helpommin työyhteisön ulkopuolelle. Kuitenkaan kaapista ulos tuleminen ei ole kenenkään velvollisuus.
Vaikka oman seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautuneisuuden esilletuominen on jokaisen henkilökohtainen valinta, on työpaikoilla tärkeä puhua yhdenvertaisuudesta sekä tasa-arvosta. Moni tiedostamattomien oletusten pohjalta tehty hyvää tarkoittava ele saattaa aiheuttaa eriarvoisuutta. Avoin ja kannustava ilmapiiri ehkäisee tahattomien väärinymmärrysten syntymistä, lisää työssä jaksamista ja siten hyödyttää kaikkia työpaikalla.
Yhdenvertainen työyhteisö antaa jokaiselle tilaa ja luvan olla oma itsensä. Kun työyhteisöön kuuluvat kokevat työporukan turvalliseksi, tiimin luovuus, hyvinvointi ja tulos paranevat. Työelämä kehittyy paremmaksi, kun työpaikalla on monenlaisia ihmisiä töissä, kaikkia kohdellaan kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti sekä kaikille annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet ja resurssit. 
Kuva: Trey | TT-Kamerat, kuvaaja Daniel Lopez
Työpaikoilla on keskeinen rooli yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Työnantajilla on lain perusteella velvollisuus edistää työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, ja työnantajan on huolehdittava, ettei ketään syrjitä työpaikalla sekä syrjintään puututaan. Yli 30 hengen organisaatiossa tulee tehdä suunnitelma yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi, ja jo kahden hengen organisaatiossa on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoite.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tarvitaan koko työyhteisöä, sillä jokainen työyhteisön jäsen voi vaikuttaa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen organisaatiokulttuurin syntymiseen mutta myös organisaatiokulttuurin huononemiseen.
Yksilön ei kuitenkaan ole helppo aina huomata esimerkiksi normittamista. Yhteiskunnan normit ovat niin vahvat, että erilaisista oletuksista pääsee eroon vain harjoittelemalla. Itseään kannattaa haastaa siinä, milloin tulee normittaneeksi, että kaikissa perheissä on vaikkapa isä, äiti ja lapsia. Hyvä lähtökohta onkin päinvastoin olettaa, että työpaikalla on aina moninaisuutta.
Tutkimusten mukaan sateenkaariystävälliset yritykset voivat monella kriteerillä paremmin. Yritysten tuottavuus nousee, jos ihmiset voivat olla omia itsejään töissä. Inklusiivisuus nostattaa yrityksen ja organisaation brändiä sekä vastuullisuutta. Viime kädessä liittolaisuus on tärkeää työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Jos esimerkkimme Matti ei saa olla oma itsensä firmassa, hän vaihtaa työpaikkaa. Onkin tärkeää ymmärtää, että kun ihmisten moninaisuutta arvostetaan ja kunnioitetaan, saavutetaan työhyvinvointia, joka saattaa hyvinkin olla menestyksen avain työpaikoilla.
Yhdenvertaisuus = Henkilöön liittyvät tekijät (esimerkiksi ikä, etnisyys, kansallisuus, sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen) eivät vaikuta hänen perusoikeuksiinsa, kuten mahdollisuuteen työllistyä.
Mitä voimme tehdä yrityksenä?
- Järjestä työpaikalla yhdenvertaisuuskoulutuksia. Kun ihmisten ymmärrys kasvaa, asenteet muuttuvat positiivisemmiksi.
- Tee työpaikalla yhdenvertaisuuskyselyitä, jotta tiedät, millä tasolla yhdenvertaisuus tällä hetkellä on yrityksessä.
- Anonyymin rekrytoinnin on todettu vähentävän syrjintää.
- Viesti yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja näin vaikuta työelämän asenteisiin.
- Tehdessäsi esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmaa, lisää työntekijöiden osallisuutta ja kuuntele vähemmistöjen edustajia.
Mitä voin tehdä yksilönä?
- Kerro sateenkaarimyönteisyydestäsi opiskeluyhteisössä ja työpaikalla. Kannusta ja myötävaikuta avoimeen ilmapiiriin.
- Puutu syrjiviin puheisiin, häirintään ja epäasialliseen kohteluun.
- Kuuntele vähemmistöjen edustajia. Tiedosta omat ennakko-oletukset ja tarkastele kriittisesti omaa ajatteluasi. Suhtaudu asioihin ja tilanteisiin mahdollisuuksina oppia uutta ja kehittyä. Erehtyminen ja kysyminen on sallittua.
- Ymmärrä, ettei kyse ole oman kilven kiillottamisesta.
- Muista, että jokainen vähemmistöön kuuluva ihminen on ainutlaatuinen, ja ihmisten tarpeet sekä kokemukset ovat hyvinkin erilaisia.
- Älä oleta ja normita. Esimerkiksi kaikissa perheissä ei ole äitiä, isää ja lapsia. Kohtaa toiset tasavertaisina.
- Pyydä anteeksi, jos olet loukannut muita, oli se sitten tahallisesti tai tahattomasti. Päihtyneisyys tai tietämättömyys ei ole syy törttöillä.
Lähteet: TEK ja Akava
