Usein opiskelijoille suunnatuissa vinkeissä kehotetaan löytämään itselle sopivimmat opiskelutekniikat, ihan niin kuin mekin meidän vinkeissä uudelle opiskelijalle! Harvemmin koulun penkillä tai näissä jutuissa kuitenkaan kerrotaan siitä, mitä ne ihmeen opiskelutekniikat voivat oikein olla. Me päätettiinkin Tekniikan Kutsun toimituksessa hieman kasata infoa muutamista erilaisista opiskelutekniikoista. Tekniikat on jaettu kolmeen löyhästi kolmeen kategoriaan ja blogipostaukseen: ajanhallinnan tekniikat, muistiinpanotekniikat ja aktiiviset opiskelutekniikat. Ensimmäinen ajanhallintaa koskeva postaus on jo julkaistu, ja tässä toisessa blogipostauksessa käsitellään muutamaa erilaista muistiinpanoihin sopivaa tekniikkaa.
“Marginaali”muistiinpanot
Marginaalimuistiinpanoilla yleensä tarkoitetaan valmiin tekstin (esimerkiksi kirjan) oheen tehtäviä muistiinpanoja. Myös luentodioihin tai muuhun luentomateriaaleihin tehdyt muistiinpanot voivat olla “marginaali”muistiinpanoja. Tekemällä muistiinpanot suoraan luentodioihin, voit maksimoida oppimisen oppitunnin aikana. Parhaiten tämä toimii nykyaikana silloin, kun opettaja tarjoaa luennon diat etukäteen Moodlessa, ja voit tehdä niihin merkintöjä esimerkiksi tabletin avulla. Omia merkintöjä voi tehdä myös erilaisten pdf-ohjelmien avulla, jos sulta ei löydy tablettia tai kosketusnäytöllistä tietokonetta. Omat merkinnät voivat olla huomautuksia, mielleyhtymiä, muistisääntöjä, mitä tahansa. Tekniikan tavoitteena on muokata geneeriset muistiinpanot itselle sopivaksi, jotta niiden tekemisestä on mahdollisimman paljon hyötyä. Muistiinpanoissa voi käyttää jäsennyksen apuna värejä, alleviivauksia, numerointeja… Mikä tuntuu itselle hyödylliseltä!
Tekniikan huonona puolena on se, että muistiinpanot saattavat olla jälkikäteen sekavan oloiset. Tämän muistiinpanotekniikan voikin siis yhdistää johonkin muuhun opiskelutekniikkaan, kuten miellekarttoihin, jotta sekavista muistiinpanoista saa selkeitä.
Cornell-tekniikka
Tämä muistiinpanotekniikka vaatii hieman etukäteisvalmisteluja. Cornell-tekniikassa muistiinpanosivu jaetaan kolmeen osaan. Isoimpaan osaan kirjoitetaan ne tavalliset muistiinpanot oppitunnin aikana. Kun luento on ohi, vihjeet-osaan kirjoitetaan ylös avainsanoja, kysymyksiä aiheesta ja väliotsikoita. Sivun alaosaan kiteytetään tunnin tärkeimmät asiat tiivistelmäksi.
Cornell-tekniikka pakottaa työstämään asiaa samalla, kun muistiinpanoja kirjoittaa. Tekniikan avulla muistiinpanoista on helppo lukea tenttiin: pystyt peittämään muistiinpano-osan, ja “tentata” itseltä luennon asioita toisen osan kysymyksien avulla.
Cornell-tekniikka vaatii hieman aikaa ja omistautumista, ja pidemmillä luennoilla tarvitset luultavasti useamman muistiinpanosivun.
Mielle- ja käsitekartat
Pääsääntöisesti miellekartta on ideointityökalu, ja käsitekartta jäsennystyökalu. Miellekartan avulla kirjoitat paperille kaiken, mikä asiaan voi liittyä. Käsitekartan avulla taas järjestetään miellekartan asiat uudelleen, ja tarkennetaan asioiden välisiä yhteyksiä.
Miellekartat auttavat avaamaan opiskeltavan asian sisältöä, sekä hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia hyödyntämällä omia mielleyhtymiä. Kirjoita miellekartan keskellä pääkäsite, ja kerää sen jälkeen sen ympärille siihen liittyviä aiheita, kysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia. Yhdistele asiat toisiinsa viivoilla. Hyödynnä miellekartassa värejä, piirroksia ja symboleita, sillä ne voivat auttaa asioiden muistamisessa.
Käsitekartat etenevät yleensä ylhäältä alaspäin, ja niiden avulla voit oppia ymmärtämään käsitteiden välisiä suhteita ja niiden muodostamia loogisia kokonaisuuksia. Käsitteet ovat omissa “lokeroissaan” ja omalla tasollaan. Viivat havainnollistavat käsitteiden välisiä suhteita.
Muita muistiinpanomenetelmiä ovat esimerkiksi perinteiset ranskalaiset viivat, saneluohjelmat, vuokaaviot, taulukot ja avainsanalistat.
Julkaisun kansikuva: Siina Siuvo
