Usein opiskelijoille suunnatuissa vinkeissä kehoitetaan löytämään itselle sopivimmat opiskelutekniikat, ihan niin kuin mekin meidän vinkeissä uudelle opiskelijalle! Harvemmin koulun penkillä tai näissä jutuissa kuitenkaan kerrotaan siitä, mitä ne ihmeen opiskelutekniikat voivat oikein olla. Me päätettiinkin Tekniikan Kutsun toimituksessa hieman kasata infoa muutamista erilaisista opiskelutekniikoista. Tekniikat on jaettu kolmeen löyhästi kolmeen kategoriaan ja blogipostaukseen: ajanhallinnan tekniikat, muistiinpanotekniikat ja aktiiviset opiskelutekniikat. Ajanhallintaa ja muistiinpanoja ovat jo julkaistu. Tässä viimeisessä osassa käsitellään aktiivisen oppimisen menetelmiä.

Feynman

Feynman-tekniikan taustalla on idea, että osaat asian vasta silloin tarpeeksi hyvin, kun osaat selittää sen kuin viisivuotiaalle. Perusajatuksena on siis selittää asia mahdollisimman ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti: voit selittää asian joko kaverille, ääneen itsellesi tai vaikka paperille. Tekniikan vaiheet ovat:

  1. Opiskele aihe.
  2. Kirjoita ylös kaikki, mitä muistat opiskelemastasi aiheesta ilman mitään materiaalin apuja. Älä huolehdi sivistyssanojen käytöstä, vaan koita saada kaikki tietosi aiheesta paperille. Voit keksiä vaikka pari havainnollistavaa esimerkkiä.
  3. Käy läpi kirjoittamasi asiat, ja etsi kaikki kohdat, joissa sinulla oli vaikeuksia tai joita et vielä ymmärtänyt täysin. Kirjoita nämä asiat ylös.
  4. Opettele nyt ne asiat, mitä listasit äsken ylös.
  5. Toista vaiheita 1-4 niin kauan, että pystyt selittämään asian jollekin, joka ei tiedä siitä mitään. Voit oikeasti selittää asian tutulle, mutta voit myös harjoitella asian selittämistä kirjoittamalla tai puhumalla itsellesi ääneen.

Tämän opiskelutekniikan isänä pidetty Richard Feynman käytti tekniikkaa matematiikan ja fysiikan parissa, joten tekniikan alan opinnoissa pystyt todellakin hyödyntämään tätä! Tietysti tekniikkaa voi käyttää ihan minkä tahansa muunkin aiheen opiskelussa. Feynman-tekniikan avulla et vain opiskele asioita ulkoa, vaan opit myös ymmärtämään ne oikeasti. Samalla taitosi osoittaa oma osaamisesi paranee, mistä on hyötyä niin tenteissä kuin muussakin elämässä.

Leitner-järjestelmä

Leitner-järjestelmä on muistikorteilla opiskeluun tarkoitettu oppimisstrategia, joka hyödyntää aikavälikertauksen ja halutun vaikeustason periaatteita. Ideana on siirrellä muistikortteja pinosta toiseen sen mukaan, osasitko kortin vai et. Järjestelmän käyttäminen on hyvin yksinkertaista:

  1. Jokainen kortti on aluksi ensimmäisessä pinossa.
  2. Kun muistat kortin oikein, siirrä se seuraavaan laatikkoon.
  3. Jos muistat kortin väärin, siirrä se takaisin alkuun.
  4. Käy jokainen pino läpi tietyn aikavälin välein. Aikaväli voi olla esimerkiksi
    1. pino: yhden päivän päästä
    2. pino: viikon päästä
    3. pino: 16 päivän päästä
    4. pino: 35 päivän päästä

Voit kuitenkin muuttaa aikavälejä itsellesi sopiviksi riippuen siitä, kuinka lähellä esimerkiksi tentti on. Leitner-järjestelmän avulla pystyt hyödyntämään aikavälikertausta, sekä keskittymään juuri niihin asioihin, jotka ovat sinulle vaikeita.

Leitner-järjestelmässä voit käyttää minkälaisia muistikortteja vain. Muistikortit voivat olla esimerkiksi määritelmäkortteja, ulkoa muistettavia kaavoja, kysymys-kortteja tai tunnistuskortteja. Muistikortteja ja Leitner-järjestelmää voi hyödyntää myös esimerkiksi kielten opiskelussa.

SQ3R-lukustrategia

SQ3R-menetelmä on opiskelua tehostava lukustrategia. Menetelmän nimi tulee sen vaiheista:

  • Survey – tekstin nopea silmäily
  • Question – kysymysten muotoilu
  • Read – vastausten etsiminen lukemalla
  • Recite – itseltä kuulusteleminen
  • Review – kertaus sopivin aikavälein

Menetelmää kannattaa käyttää esimerkiksi oppikirjojen, pitkien luentomateriaalien tai artikkelien lukemiseen. Menetelmä voi auttaa ymmärtämään luettua paremmin, ja nopeuttaa aiheen uudelleenkäsittelyä.

Lyhyen silmäilyn jälkeen tarkoituksena on muotoilla kysymyksiä tekstistä esimerkiksi otsikoiden ja avainkohtien perusteella. Kysymyksiä käytetään seuraavassa vaiheessa, kun tekstiä oikeasti luetaan, ja etsitään kysymyksiin vastauksia. Lukiessa kannattaa tehdä myös muistiinpanoja lukemastaan. Tämän jälkeen tiivistä lukemasi asiat omin sanoin joko puhumalla ääneen, tai kirjoittamalla ne ylös. Huomioi erityisesti ne asiat, joita et vielä osannut täysin. Kertaa aiheita säännöllisin väliajoin.

Julkaisun kansikuva: Veera Hursti