Kesä saapuu kovaa vauhtia, mikä tarkoittaa myös ylioppilaskirjoitusten tulosten saapumista ja uusia ylioppilaita. Samaan aikaan lukion kakkoset alkavat pohtia, mitä abivuotena oikein opiskelisi ja mitä kannattaa kirjoittaa ylppäreissä tulevaisuutta ajatellen. Haastateltavani on neljä uranaista, jotka kertovat, miten lukiossa tehdyt valinnat ovat vaikuttaneet heidän teihinsä kohti tekniikan opintoja.

– Valitsin pitkän oppimäärän matikasta ja fysiikasta, koska looginen päättely ja fysiikan ilmiöt kiinnostivat. Lisäksi valitsin biologian ja kemian pitkänä, koska halusin lääkäriksi, kertoo 21-vuotias Annimari, joka on juuri saanut kolmannen vuotensa päätökseen automaatiotekniikan opintojen parissa.

Annimari hakikin lukion jälkeen lääkikseen, mutta tämän lisäksi hän haki myös TTY:lle automaatiotekniikan opintosuuntaan. Hakuprosessi lääkikseen tuntui Annimarista liian rankalta, eikä kemiakaan enää innostanut Annimaria. Tästä seurasi se, että lääkikseen hakeminen tuntui enemmän muiden odotusten täyttämiseltä kuin omalta unelmalta. Automaatiotekniikka kuitenkin kiinnosti Annimaria edelleen:

– TTY:llä valitsin ensimmäiseksi vaihtoehdoksi automaatiotekniikan, joka kuulosti tulevaisuuden alalta, eikä sisältänyt lähes ollenkaan kemian opintoja. Tekniikan keksinnöt ovat kiinnostaneet pienestä lähtien ja päässä kyti ajatus, että olisi siistiä keksiä jotain uutta ja mahtavaa.

Lukiossa tehdyt valinnat auttoivat Annimaria paljon sisäänpääsyssä.

– Pitkä matikka ja fysiikka toivat opiskelupaikan: pääsin automaatiotekniikan linjalle suoraan yo-todistuksella. Vaikka paikkaa ei olisi todistuksella tullutkaan, matikka ja fysiikka olisivat olleet arvokkaita pääsykokeissa ja itse jatko-opinnoissa.

Annimari ja Laura kuvassa vierekkäin vasemmalla ylärivillä. (kuvaaja Noora Kauppila)

Hieman toisenlaisen tien kohti tekniikan opintoja on kokenut 23-vuotias arkkitehtiopiskelija Laura. Hänen toinen opiskeluvuosi on kevään myötä tullut myös päätökseen.

– Lukion jälkeen hain opiskelemaan arkkitehtuuria. Ensimmäisellä hakukerralla ei vielä tärpännyt, ja edessä oli välivuosi pitkäaikaisen harrastukseni voimistelun parissa. Vuoden päästä sisäänpääsy liippasikin jo läheltä, ja opiskelupaikka aukesi kakkosvaihtoehdostani Metropolia Ammattikorkeakoulusta muotoilun koulutusohjelmasta. Parin vuoden ajan tutustuin alaan sisustusarkkitehtuuria opiskellen, ja motivaation kipinä vielä yhteen pääsykoerumbaan kasvoi. Viimeisellä kerralla pistin kaiken peliin, ja se kannatti!

Laura opiskeli lukiossa pitkän matematiikan, fysiikan, ranskan sekä muutamia kursseja kuviksesta ja liikunnasta.  Lukutoukaksi Laura ei itseään luonnehtinut, vaikka kaikki kurssit olivatkin mallikkaasti suoritettu.

– Ongelmanratkaisu, kokeilemalla oppiminen ja sitä kautta syntyneet onnistumiset ovat aina motivoineet minua eteenpäin. Sitä kai kurssivalintanikin heijastelivat, pohtii Laura.

Ylioppilaskirjoituksissa Laura kirjoitti pitkän matikan, fysiikan, äidinkielen, ranskan ja englannin. Tulokseksi Laura sai arvosanasuoran C:stä L:ään.

– Lukiossa en juurikaan perehtynyt valintakoejärjestelmään, vaan uskoin enemmän kaverien ja tuttujen “sun kantsis”-puheisiin. Yllätyksekseni esimerkiksi kaikista reaaliaineista sai hakuvuosinani yhtä paljon alkupisteitä, Laura muistelee.

Valintakoejärjestelmän paremman tutkimisen jälkeen Laura päättikin lähteä kirjoittamaan vielä terveystiedon muutama vuosi lukion jälkeen tavoitteena korottaa alkupisteitään. Alkupisteiden määrällä on mahdollista parantaa sisäänpääsymahdollisuuksia ja Lauran kohdalla ylimääräisen reaalin kirjoittaminen todella kannatti.

Tässä oli kahden uranaisen polku tekniikan alalle. Myöhemmin kuulemme vielä Ellan ja Ellinooran tarinat heidän lukiovalinnoistaan ja matkasta kohti teknillisiä opintoja.

– Erika