Juttu on julkaisu alunperin Tekniikan Kutsun 20-vuotisjuhlapainoksessa vuonna 2023.
Tekniikkaa on pitkään ollut vahvasti miesvaltainen ala, mutta muutoksen tuulet puhaltavat. Tekniikan kutsun haastateltavana TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh.
Sukupuolten jakautuminen eri aloille on ollut pitkään pinnalla keskustelunaiheena, ja tekniikan ala nousee yhtenä esimerkkinä poikkeuksellisen vahvasta miesvaltaisuudestaan. Vaikka naisten määrä tekniikan alalla on ollut kasvussa, edelleen esimerkiksi tekniikan alan opiskelijoista keskimäärin vain noin kolmasosa on naisia. Tekniikan alan miesvaltaisuus ei päde vain Suomessa vaan on yleistä myös suuressa osassa niin sanotuista länsimaista. Työmarkkinoiden eriytyminen onkin tasa-arvo-ongelma, joka tarvitsee kipeästi ratkaisuja.
Helposti herää kuitenkin kysymys, onko alojen sukupuolittumisella edes merkitystä. Miksi sillä on väliä, missä kukakin työskentelee?Tekniikan Akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairohilla on tähän selkeä näkemys, miksi tekniikkaan tarvitaan enemmän naisia ja muita sukupuolia:
”Tekniikkaa käyttävät kaikki, ja me kaikki ansaitsemme parasta mahdollista tekniikkaa. Siksi on tärkeää, että sitä suunnittelemassa ja toteuttamassa on mahdollisimman monipuolisesti erilaisia ihmisiä. Monet tutkimukset, ja myös arkikokemus, näyttävät miten tämä ei aina toteudu. Esimerkiksi tietyt työkalut on suunniteltu ”keskivertomiehen” käytettäväksi, ja muiden voi olla vaikea käyttää niitä.”
Bairoh on tutkinut tekniikan alan miesvaltaisuutta jo pitkään. Hän on valmistunut valtiotieteen maisteriksi ja kauppatieteen tohtoriksi, ja ollut tekniikan alaa sivuavissa töissä yli 30 vuotta.
”Ihmettelin jo työurani alkuaikoina 1990-luvun alussa, miksi naisia näkyi niin vähän esimerkiksi IT-alan seminaareissa. Vähitellen ryhdyin lukemaan aihetta koskevia tutkimuksia. Sekä tilastot että tutkimukset näyttävät, että naisten ja miesten tilanne tekniikan työpaikoilla eroaa monin tavoin. Päädyin lopulta tekemään väitöskirjani siitä, miksi naiset pysyvät vähemmistönä tekniikan alalla.”
Bairoh on siis erittäin perehtynyt tekniikan alan tasa-arvoon. Tutkijana ja TEKin tutkimuspäällikkönä hän tekee ja johtaa monenlaisia tekniikan alaan ja työelämään liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä, joista osa liittyy myös tasa-arvoon kuten mm. sukupuoleen perustuvaan syrjintään tekniikan työpaikoilla, naisten ja miesten palkkaeroihin sekä kokemuksiin kuulumisesta tekniikan alalle.
Tekniikan ala mielletään miehiseksi monista syistä. Bairohin mukaan yksi syy on tottumus; tekniikka on ollut pitkään miesvaltainen, joten monen mielestä miehet ja tekniikka kuuluvat ikään kuin yhteen, kun taas naiset ja tekniikka eivät. Totuus ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen: esimerkiksi useat tietojenkäsittelytieteen pioneerit 1900-luvun alussa olivat naisia, kunnes IT-ala myöhemmin muuttui vahvasti miesvaltaiseksi.
On myös yllättävän yleinen mutta virheellinen luulo, että pojat olisivat tyttöjä parempia luonnontieteissä. Bairohin mukaan pojat ovat itsevarmempia matematiikan osaamisestaan kuin tytöt, vaikka viime vuosien tutkimukset osoittavat, ettei naisten ja miesten välillä ole merkityksellisiä eroja matemaattisissa kyvyissä. Myös esimerkiksi vanhemmat, opettajat tai esihenkilöt saattavat vahvistaa näitä stereotypioita, jotka ovat omiaan heikentämään tyttöjen ja naisten itseluottamusta hakeutua tekniikan aloille tai edetä tekniikan alan työtehtävissä.
Tasa-arvon edistämistä vaikeuttaa Suomessa se, että ongelman laajuutta ei välttämättä ymmärretä; helposti oletetaan, että tasa-arvo toteutuu jo, vaikka tilastot ja tutkimukset osoittaisivat muuta. Tutkimusten valossa naiset esimerkiksi kohtaavat enemmän erilaisia esteitä työelämässä ja saavat keskimäärin pienempää palkkaa samoista töistä kuin miehet.
“Yleisesti stereotypiat ja miehinen työkulttuuri nivoutuvat yhteen luoden naisille esteitä hakeutua ja päästä tekniikan alalle. Selityksenä kuitenkin usein esitetään, ettei tekniikka ”kiinnosta” naisia”, Bairoh summaa.
Tasa-arvon edistäminen vaatii siis vielä pitkäjänteistä työtä. Toivoa kuitenkin on. Tekniikan alan hakijoiden naisprosentti on ollut hitaassa mutta vakaassa kasvussa. Kevään 2023 yhteishaussa ennätyssuuri määrä, 29 %, kaikkien tekniikan ja ICT-alojen ensisijaisista hakijoista oli naisia. Myös yritysmaailmassa on havahduttu tasa-arvotilanteen kehittämiseen.
”Monet yritykset kiinnittävät nykyään huomiota tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen laajemminkin. Jotkut yritykset ovat esimerkiksi asettaneet tavoitteita naisten osuudelle yrityksessä tai johtotehtävissä. Lisäksi yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä sisältyy usein työpaikkojen ilmapiiri- ja tyytyväisyyskyselyihin. Tekniikan alan yrityksistä monet myös osallistuvat erilaisiin hankkeisiin, joilla pyritään houkuttelemaan lisää naisia alalle, kuten Mimmit koodaa”, kertoo Bairoh.
Myös esimerkiksi TEK on ollut kehityksessä mukana vahvasti toteuttamalla tutkimuksia tasa-arvoon liittyvistä aiheesta, järjestämällä koulutuksia ja nostamalla esiin ongelmia erilaisten tilaisuuksien ja median avulla sekä keskustelemalla päättäjien kanssa. TEK on myös esittänyt tavoitteeksi, että naisten osuuden aloittavista opiskelijoista tekniikan yliopisto-opinnoissa pitäisi olla 40 % vuonna 2030, kun nyt se on 33 %.
Myös opiskelijat ovat ottaneet yhdenvertaisuuden edistämisen asiakseen. Teekkarikulttuuri on ottanut suuria harppauksia eteenpäin tehdäkseen opiskelijayhteisöistä muutakin kuin miehiä suosivan ja kannustavan ympäristön. Esimerkiksi perinne- ja laulukulttuurista on siivottu vanhentuneita tapoja ja epäasiattomaan käytökseen puututaan aiempaa herkemmin. Myös TEK on tukenut opiskelijakulttuurin kehittämistä laatimalla opiskelijatoimintaan Yhdenvertaisuusoppaan, jonka ohjeet soveltuvat monenlaiseen käyttöön.
Tasa-arvo tekniikan aloilla on siis saavutettavissa aktiivisella työllä ja rohkeilla valinnoilla. Tekniikan alan miesvaltaisuus ei ole mikään muuttumaton luonnonlaki, johon on tyydyttävä. Maailmasta löytyy myös maita, joissa naisia on tekniikan alalla huomattavasti enemmän, kuten esimerkiksi Marokko ja Iran. Tekniikan alan monimuotoisuuden kasvattamiselle on myös todellinen tarve.
”Maailma muuttuu koko ajan ja yhä nopeammin varsinkin ilmastonmuutoksen takia. Erilaiset näkökulmat ja kokemukset auttavat löytämään uusia ja parempia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin”, Bairoh painottaa.
Sen lisäksi, että yhteiskunnan on tehtävä työnsä tasa-arvon edistämiseksi, tarvitaan myös tytöiltä ja naisilta rohkeutta. Eväiksi tekniikan opiskeluun riittävät kiinnostus ongelmanratkaisuun ja maailman ymmärtämiseen, eikä täydellisiä kouluarvosanoja ei vaadita. Parhaimmillaan tekniikka on luovaa oivaltamista ja oppimista, joka voi muuttaa maailmaa.
Teksti: Susanna Bairoh, Hilla Mäkinen ja Roosa Puuska
