Kesät ovat aina opiskelijoille jännittävää aikaa, sillä silloin on mahdollista päästä kokeilemaan sitä oikeaa työntekoa alalla, jota opiskelee. Kesätöiden aikana pääsee näkemään omaa alaa laajemmin ja testaamaan koulunpenkillä hankittua osaamista. 

Saimme haastatteluun kolme opiskelijaa, jotka olivat töissä eri aloilla kesän 2020 niin tuotannossa, kuin toimistotehtävissä. Tervetuloa! 

Haastateltavat vasemmalta oikealle: Katariina, Nea ja Noora. Kuva: Laura Heino

Moi! Mitä opiskelet ja mitä teit työksesi kesällä? 

Noora: Opiskelen Tietotekniikkaa ja aloitan nyt viidettä opiskeluvuottani. Olen lukenut pääaineenani koneoppimista ja robotiikkaa, ja sivuaineenani luin ohjelmistotekniikkaa. Kesän ajan työskentelin konsulttitalossa ohjelmistokehittäjänä (= koodarina) ja koodasin asiakkaan tarvitsemaa ohjelmistoa yhdessä tiimin kanssa. 

Katariina: Opiskelen nyt neljättä vuotta konetekniikkaa sivuaineenani automaatiotekniikka. Kesän työskentelin Valmetilla tuotannon puolella neulan vaihdossa sekä pohjakankaiden liitännässä puristinhuopa puolella. Haalarihommia siis.

Nea: Opiskelen kolmatta vuotta rakennustekniikkaa. Viime kesänä työskentelin pääkaupunkiseudulla työmaainsinööriharjoittelijana YIT:llä asuntorakentamisen puolella. Olin samassa työpaikassa viime kesänä, sekä osa-aikaisena myös viime lukuvuoden aikana. Työmaainsinööri on osa työmaajohtoa ja työtehtävä on kaikessa yksinkertaisuudessaan tukea ja mahdollistaa työmaan laadukasta ja sujuvaa toimintaa. 

 

Millainen oli tavallinen työpäiväsi?

Noora: Meillä jokainen aamu alkoi daily-palaverilla. Daily on 15 minuutin mittainen nopea keskustelutuokio tiimin kanssa, jossa kerrotaan lyhyesti omat kuulumiset:  millaisia asioita työsti eilen ja mitä aikoo työstää kuluvan päivän aikana. Samalla saadaan kokonaiskuva projektin etenemisestä ja mahdollisista tulevista haasteista. Seuraavat pari tuntia lounaaseen asti kuluivat työnteossa: saatoin työstää nettisivulle tulevan sivustohaun toiminnallisuutta, sivuston ulkoasua tai koodin siirtoon kehittäjän koneelta nettisivuksi käytettävää automatisoitua putkea. Lounaan jälkeen vuorossa oli usein palaveri: projektin tulevaisuuden suunnitelmia, tarkennuksia nykyisiin suunnitelmiin tai projektin etenemisen ja mahdollisten haasteiden tarkastelua. Kahvitauon jälkeinen loppu iltapäivästä kului usein aamulla aloitettujen tehtävien parissa niitä edistäen ja viimeistellen. 

Katariina: Tein koko kesän aamuvuoroa eli työpäivä alkoi aina 6:30. Alkuun 5:00 aamuherätys tuntui vaikealle mutta aika nopeaan siihen sitten tottui!  Meillä oli käytössä kiertävä systeemi eli jokaisella oli viikossa yksi “koppipäivä”. Tällöin työskenneltiin itsekseen kopissa tarkkaillen neulantarkastuskonetta, sekä vaihtaen vanhojen poistettujen sekä rikkinäisten neulojen tilalle uudet neulat neulauskoneiden neulalevyihin. Muina päivinä mentiin kahden tai kolmen hengen tiimissä tekemään pohjakankaiden liitäntää. Ensimmäiseksi nostettiin haluttu kangaslaatu siltanosturilla paikoilleen ja vedettiin se putkelta lattialle. Tämän jälkeen mitattiin kangas haluttuihin mittoihin laser mitan avulla ja leikattiin oikean kokoiseksi saksilla. Leikkaamisen jälkeen kangas vedettiin paikoilleen valmiina liitettäväksi yhtenäiseksi renkaaksi. Suurin osa pohjakankaista liitettiin ultraäänen avulla. Uä-liitäntä oli vähän niin kuin isolla ajettavalla ompelukoneella saumaamista. Tämän jälkeen valmis liitetty kangas kääräistiin takaisin putkelle ja vietiin hyllyyn odottamaan sen koneelle menoa. Normaalin päivän aikana ehdimme tehdä noin neljä pohjaa valmiiksi. Taukoja päivässä oli kolme kappaletta, 8:00 oli aamukahvi, 10:00 lounas ja 12:30 iltapäiväkahvi. Kahdesti viikossa aamukahvin jälkeen oli viikkopalaveri, jossa käytiin läpi tuotannon tilanne ja muita ajankohtaisia asioita.

Nea: Kesällä ei ollut kahta samanlaista työpäivää. Aamut aloitin usein sillä, että join ISON kupin kahvia, kävin läpi viikon tehtäviä ja jäsentelin, mitkä niistä olivat kriittisimmät. Työ oli suhteellisen itsenäistä, joten sain kaikessa rauhassa aikatauluttaa omaa tekemistä. Sain kesän aikana olla mukana useammassa YIT:n asuntorakentamisen projektissa, joista kaikki olivat hieman eri vaiheissa. Tämän kautta pääsin näkemään työmaainsinöörin tehtäviä projektin kaikissa vaiheissa. Kesällä tein esimerkiksi laadunhallintadokumentteja, aikataulutin ja viestin työmaan kulkua eteenpäin. Tein myös jonkin verran hankintoja ja määrälaskentaa. Kesän lopussa pääsin olemaan mukana uudessa aluehankkeessa ja on ollut todella mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea kuuluu ison projektin aloitukseen aina suunnittelupöydältä lähtien. 

Kuva Nooran työpisteeltä. Kuva: Noora Raitanen

Mitä opit kesätyön aikana?

Noora: Töissä pääsee usein käyttämään eri teknologioita (esim. ohjelmointikieli), kuin mitä koulussa on opittu. Näin kävi myös minulle ja pääsin oppimaan ohjelmointikieltä, jota en ollu aikaisemmin käyttänyt. Lisäksi opin paljon projektityöstä ohjelmistotuotannon näkökulmasta. 

Katariina: Opin mm. käyttämään siltanosturia, mikä oli mielestäni aika siistiä. Myös käytännönläheiset taitoni kehittyivät hyvin paljon kesän aikana. Mm. lankasuoraan saksilla leikkaaminen tuntui todella vaikealta (vaikkei se sille kuulosta, niin se oli vaikeaa!) kesän alussa ja kesän lopulla se sujui jo todella hyvin, vaikka kuinka tiheille (vaikeille) kankaille. Opin myös enemmän tuotannon toimintatavoista. Myös rohkeus tehdä sekä opetella tekemään uusia asioita kasvoi kesän aikana suuresti.

Nea: Suurin osa työtehtävistä meni jo suhteellisen rutiinilla aikaisemmalla kokemuksella. Uudet projektit itsessään opetti paljon yleisesti rakentamisesta, sillä rakennus- ja työtavat vaihtelevat jonkin verran eri kohteissa. Lisäksi opin tänä kesänä paljon uutta työmaan aikataulutuksesta, taloudesta ja sen hallinnasta. Korona toi myös omat haasteensa asiakaskohtaamisissa, joten esimerkiksi asuntojen käytönopastus tehtiin pääasiassa videolla. Videoiden editointi oli minulle täysin uutta ja Premiere Pro tuli tutuksi videoita muokatessa.

 

Mikä oli parasta kesätyössäsi?

Noora: Joustavuus! Ohjelmistoala on usein luonteeltaan melko joustava ja mm. työajat saa sovittaa (tietyin rajoin) itselleen sopivaksi. Oli ihanaa nauttia myöhäisestä aamukahvista tai käydä juoksulenkillä kesken päivän! 

Katariina: Työpäivät kuluivat todella nopeasti, kun pääsi kokoajan tekemään jotain käytännönläheistä. Puuhastellessa ei ehtinyt ikinä huomata ajan kulua ollenkaan. Työ oli myös suhteellisen stressitöntä, hommia ei tarvinnut yrittää saada kamalassa kiireessä valmiiksi vaan työt sai tehdä rauhassa ja huolella. Pidin myös läheisen tiimin kanssa työskentelystä todella paljon.

Nea: Parasta työssäni oli ehdottomasti ihmiset. Pitkän etäilyjakson jälkeen oli aivan ihanaa mennä toukokuussa työmaalle ja nähdä ihmisiä. Vaikka työmaamme tosin oli jaettu kahtia, eikä kaikkien kanssa ollut kontaktissa. Pienetkin hetket kesken työpäivän muiden ihmisten kanssa auttaa kuitenkin jaksamaan omassa työssä. 

 

Mikä yllätti työpaikalla / mikä oli erilaista kun oletit? 

Noora: Olin samaisessa yrityksessä töissä jo edellisen kesän, joten työpaikalla asiat olivat melko tuttuja. Kuitenkin vapaus oman tekemisen aikatauluttamiseen ja työnantajalta saatu luottamus tehdä niin yllättivät edelleen: tuntui hassulta pitää tunnin tauko keskellä päivää juoksulenkkiä varten, vaikka se olikin täysin sallittua! 

Katariina: Firma oli minulle täysin uusi, joten en oikeastaan ihan edes tiennyt, mitä odottaa kesältä. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt tuotannon ilmapiiristä. Minusta oli todella mukavaa huomata, että käytävillä kaikki tervehtivät kaikkia, vaikkei vastaantulija olisikaan se kaikkein läheisin työkaveri tai edes samalta osastolta. Minut otettiin myös kesätyöläisenä todella hyvin mukaan ja kohdeltiin muiden työntekijöiden vertaisena.

Nea: Yllättävää oli se, miten hyvin kesä kaiken kaikkiaan meni. Oma osaamiseni on kehittynyt ja monet tehtävät sai suoritettua nopeammin ja laadukkaammin, kuin aikaisemmin. Päivässä ehti tekemään paljon enemmän ja ehdin ottamaan uusiakin asioita työn alle. 

 

Vastasiko työ opintojasi tai koetko, että opinnoista oli hyötyä töissä?

Noora: Ehdottomasti! Vaikka opinnoissa ja työelämässä on paljon eroa, koulussa opitut hyvät käytänteet projektityöhön ja koodin tekemiseen pätevät myös työpaikalla. Koulussa saatu teoriapohja auttaa ymmärtämään työpaikalla näkyvää käytäntöä ja pätee aina käytetystä teknologiasta riippumatta!

Katariina: Kesän työkokemus oli lähellä omaa alaani, joten koen siitä olleen hyötyä tulevaisuuteni kannalta. En välttämättä suoranaisesti pystynyt hyödyntämään mitään opintojani kyseisessä työssä, mutta uskon, että tekniikan ymmärtämisestä oli kuitenkin hyötyä. Kesän kokemus oli myös myöhempää työelämääni ajatellen minulle tärkeää ja hyvää kokemusta, sillä haaveilen työstä tuotannon ympärillä. 

Nea: Aivan ehdottomasti! Oman osaamisen kannalta on ollut loistava päästä oman alan töihin jo opintojen alkuvaiheessa. Koulussa on eri tavalla motivaatiota opiskella, kun tietää paljonko opittavaa alalla vielä on ja töissä näkee käytännössä mitä kaikkea onkaan oppinut. 

 

Kiitos vastauksista ja tsemppiä opintoihin!

– Noora, Katariina ja Nea