Juttu on julkaisu alunperin Tekniikan Kutsun 20-vuotisjuhlapainoksessa vuonna 2023.
Arkkitehtuurilla vaikutetaan aina tulevaisuuteen ja rakennetulla ympäristöllä on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme. Arkkitehdit pyrkivätkin suunnitelmillaan jollain tavoin vaikuttamaan siihen, millainen maailma meitä ympäröi. Nykyaikana arkkitehtuurin päämäärä ei voi enää olla pelkkä uuden ja kiiltävän rakentaminen – siksi alalla opiskellaan ja työskennellään esimerkiksi parempien kaupunkiympäristöjen ja asuntojen sekä rakennusten suojelun parissa. Kestävyysajattelua kehitetään ja harjoitetaankin pitkäjänteisesti jo opiskeluvaiheessa. Mutta millaista arkkitehtuurin opiskelu oikeastaan on ja millainen merkitys arkkitehtuurilla on tulevaisuuden alana?
Monesti sanotaan, että arkkitehtuuri yhdistelee taidetta, tiedettä ja tekniikkaa. Näiden painotus vaihtelee eri maissa, mutta Suomessa opinnot perustuvat etenkin opintojen alkuvaiheessa kokeilemiseen, oman ajattelun ja arkkitehtonisen hahmotus- ja ilmaisukyvyn harjoittamiseen. Arkkitehtuurin alalta ja opetukselta kaivataan ketteryyttä ilmastokriisin kynnyksellä ja etenkin maisterivaiheen opinnoissa painotetaan kestävyyttä sekä arkkitehtuurin yhteiskunnallista vaikutusta, sillä nämä teemat koskevat kaikkea rakennettua ympäristöä.
Arkkitehtuurin kursseilla pääsee suunnittelemaan rakennuksia, tutkimaan kaupunkien verkostoja, sukeltamaan syvälle rakennusten historiaan sekä tekemään taidetta. Arvostelu painottuu yleensä harjoitustyöhön, jotka arvostellaan kurssin lopuksi. Harjoitustöiden lisäksi kurssit koostuvat vaihtelevasti luennoista, tenteistä, työpajoista, kilpailuista ja excursioista. Ryhmätyötaidot ja palautteenottokyky ovat tärkeässä osassa arkkitehtuurin opintoja sekä ammattia ja näitäkin pääsee harjoittelemaan jokaisella kurssilla.
Kandivaihe, eli kolme ensimmäistä vuotta ovat kaikille opiskelijoille melko samanlaiset:
Opintojen alkuvaiheissa pienoismallien kokoaminen ja käsillä tekeminen ovat pääosassa, mutta vähitellen työkalut vaihtuvat 3D-mallinnus- ja visualisointhjelmiin. Opintojen edetessä myös aiheet muuttuvat teknisemmiksi ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaiset rakennusmääräykset sekä käyttäjän asettamat vaatimukset. Arkkitehtuuri on ennen kaikkea ympäristön ja ihmisten tarpeiden yhteensovittamista, ongelmanratkaisua ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa.
Tekstissä kerrotaan arkkitehtuurin opiskelusta Tampereella. Alaa voi opiskella myös Helsingissä ja Oulussa, joissa opintojen rakenne osittain vaihtelee.
Maisterivaiheessa valinnanvapaus kasvaa kolmen eri suuntauksen myötä – rakennusperinnön hoito, rakennussuunnittelu sekä yhdyskuntasuunnittelu. Maisterivaiheen kursseilla kestävyyden teemat korostuvat. Kestävyys rakennetussa ympäristössä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että fyysiset rakennukset ja niiden muodostamat kokonaisuudet suunnitellaan kestämään aikaa tai sitä, että luodaan jollekin yhteisölle enemmän kohtaamispaikkoja ja siten hyvinvointia. Harjoitustöissä opiskelijoita kannustetaan tutkimaan kestävää arkkitehtuuria erilaisten suunnitteluratkaisujen avulla. Näitä ovat esimerkiksi laadukas tilasuunnittelu, materiaalivalinnat, rakennusosien kierrättäminen, luonnon monimuotoisuuden takaaminen sekä olemassa olevien rakennusten korjaaminen. Kestävän arkkitehtuurin reseptejä on monia ja myös asenteiden muutosta tarvitaan. Hyvin tutkimalla ja suunnittelemalla voidaan kuitenkin luoda ympäristöä, joka säilyy useiden sukupolvien ajan.
Mitä arkkitehdeistä tulee isona?
Arkkitehdin tutkinto valmistaa monenlaisiin suunnittelu- ja työtehtäviin. Arkkitehdista voi tulla esimerkiksi rakennussuunnittelija, yhdyskuntasuunnittelija, viranomainen, opettaja, yrittäjä, tutkija tai asiantuntija. Arkkitehdin tutkinto on erinomainen pohja myös monelle muulle alalle, mikäli uratavoitteet ja intohimot jossain elämänvaiheessa laajentuisivatkin arkkitehdin ammatin ulkopuolelle.
Arkkitehtinä pystyy vaikuttamaan suunnitteluratkaisuihin suoraan sekä ennen kaikkea vaikuttamaan siihen, millaisia tulevaisuuden elinympäristöt ovat. Kestävän suunnittelun tarve kasvaa jatkuvasti ja rakennetun ympäristön asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän kaupunkien ja väestömäärien kasvaessa.
– Olga ja Paula
