Materiaalitekniikka on tekniikan ala, joka käsittää erilaisten materiaalien ominaisuuksia, koostumuksia, valmistustekniikoita sekä näiden kaikkien soveltamista. Materiaalitekniikassa on oleellista ymmärtää mikrorakenteista lähtien materiaalien toimintaa, jotta pystytään ratkomaan esimerkiksi teollisuuden ongelmia kilpailukyvyn sekä materiaalien suorituskyvyn parantamiseksi. Tieteenalana materiaalitekniikka yhdistää konetekniikan sekä luonnontieteiden osaamista. Soveliaalla materiaalien ymmärtämisellä voidaan vastata nykypäivän haasteisiin, kuten kierrättämiseen ja kustannuskysymyksiin.

Tampereen Yliopiston lisäksi materiaalitekniikkaa on mahdollista nykyisin opiskella Turun yliopistossa. Turkulainen sisarkilta Adamas ry on vuonna 2020 perustettu materiaalitekniikan DI-opiskelijoiden ainejärjestö. Oulussa yliopistossa on vastaavasti mahdollisuus opiskella prosessitekniikkaa, joka tekniikan alana sivuaa vahvasti materiaalitekniikan opintoja. Prosessitekniikassa nimensä mukaisesti perehdytään pääosin teollisesta näkökulmasta prosessoitavien materiaalien fysikaalisiin sekä kemikaalisiin käsittelyvaiheisiin. Lisäksi Aalto-yliopistossa on maisterivaiheessa valittavissa metalleihin ja mineraaleihin sekä kemian – ja prosessitekniikkaan valittavia tutkinto-ohjelmia englanninkielisenä toteutuksena.

Kuva: Siiri

Materiaalitekniikalla on laajat pääainevaihtoehdot. Pääaineeksi voi valita korkean teknologian materiaalit, materiaalien mekaanisen suorituskyvyn, ympäristöä säästävät materiaalit, materiaalikemian, lääketieteen biomateriaalit ja niiden sovellukset tai koneensuunnittelun. Sivuaineeksi voi valita oikeastaan mitä vaan, mutta yleisimpiä sivuaineita ovat esimerkiksi kemia, biomateriaalitekniikka, konetekniikka, fysiikka tai kiertotalous. Laaja pää- sekä sivuainetarjonta kuvastaa materiaalitekniikan mahdollisuuksia suuntautua kiinnostuksen kohteesta riippuen käytännössä haluamansa materiaalin perehtymiseen. 

Itse olen valikoinut sivuaineeksi kiertotalouden, sillä koen sen ajankohtaisuuden itseä kiinnostavaksi aiheeksi. Lisäksi kiertotalous aiheena ei ole kaikkein matemaattisin, joka myös vaikutti sivuaineen valinnassa. Pääaineen osalta en ole vielä päätöstäni tehnyt, sillä se ei ole toistaiseksi omalla kohdallani vielä niin ajankohtaista. Loogisesti sivuaineopintojen perusteella se voisi olla ympäristöä säästävät materiaalit, mutta olen myöskin puhtaasti kiinnostunut polymeereistä ja niiden ominaisuuksista materiaalina.

Diplomi-insinööriopintojen lukioesittely jäi aikoinaan mieleeni opinto-ohjauksen kurssilla. Opinto-ohjaaja osasi ainakin mainostaa teknillisen aloja hyvillä työllistymismahdollisuuksilla. Jatko-opintovalintojen käydessä ajankohtaiseksi melko vähälläkin perehtymisellä päätökseni vaikuttivat alan ohella maantieteellinen sijainti urheiluiden takia. Toisaalta itseäni on aina asiassa, kuin asiassa kiinnostanut asiat ruohonjuuritasolta tasolta lähtien sekä urheilun kautta olen päässyt olemaan materiaalien kanssa tekemisissä, mikä luontevasti sai monen asian summana itseni hakemaan opiskelemaan materiaalitekniikkaa. Todettakoon näin kolmannen vuoden opiskelijana, että ala on tuntunut pitkälti omalta eli ihan kiitettävästi olen aikoinaan onnistunut Opintopolun lottorivini täyttää.

Materiaalitekniikkaa opiskelleet voivat työskennellä monen tyyppisissä työtehtävissä. Esimerkiksi tuotteen tai valmistustekniikan suunnittelu- ja kehitystehtävissä, tuotanto- ja prosessitehtävissä tai tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Konkretian esimerkkeinä voit suorittaa esimerkiksi metallirakenteiden tarkastusmenetelmiä työksesi tai olla kehittämässä biomateriaaleista kehitettyjä implantteja tai proteeseja entistä turvallisemmiksi. Myös johtopuolen tehtävissä on mahdollisuus tehdä töitä, mikäli riittoisaa kokemusta alalta löytyy sekä vaadittua osaamisen pätevyyttä. Tyypillisesti ensimmäiset oman alan työt sekä kesätyöharjoittelut päästään kokemaan tuotantotehtävien äärellä.

Kuva: Olli Tammenlarva

Materiaalitekniikassa kurssiet sisällöt ovat hyvin vaihtelevia: tehdään jonkin verran ryhmissä laboratoriotöitä, harjoitustehtäviä sisältyy enemmän tai vähemmän kursseihin, luentoja etänä tai läsnä. Flipped learning toteutuksissa painotetaan kurssin aikaista jatkuvaa aktiivisuutta, jonka myötä kurssin päätteeksi tentin osuus arvosanassa on huomattavasti pienempi. Ensimmäisenä vuonna käydään muiden tutkintoalojen kanssa pitkälti samoja pakollisiksi määritettyjä kursseja. Materiaalitekniikassa kurssien pituudet vaihtelevat yhdestä periodista kahteen periodiin ja on myös mahdollista koko vuoden kattaviin kokonaisuuksiin. Myöhemmin pää- ja sivuainevalinnoista johtuen osalla kurssien sisältö jatkuu hyvinkin matemaattisina, osalla taas vähemmissä määrin. 

Opintojen saralta on vaikea valita yhtä asiaa siitä, mikä on ollut opinnoissa parasta, mutta tahdon ainakin mainita kampuksellamme vallivan yhdessä opiskelemisen kulttuurin. Kampukselle on mukava kokoontua yhdessä kurssimateriaalien sekä päivällä lounaan äärelle. Opiskelukavereiden kanssa tulee puolin ja toisin autettua sitä tarvitessa, joka lopulta hyödyttää molempia. Lisäksi olen tykännyt oman alan kurssien konkretiasta: Laboratorioharjoituksissa materiaalien käyttäytymisen seuraaminen on ollut käsinkosketeltavaa ja siitä syystä nuo harjoitukset ovat jäänytkin parhaiten mieleen. Aivan kemiallisista rakenteista lähtien on ollut mielestäni mielenkiintoista oppia ymmärtämään materiaalien mekaanisia ominaisuuksia sekä mahdollisia keinoja muokata niitä halutunlaisiksi. 

Voin lämpimästi suositella materiaalitekniikan opintoja, mikäli kiinnostusta teknillisen puolen opintoihin löytyy. Yhdisteltävyys käytännössä mihin vain mielenkiinnon kohteeseen luonnontieteiden parissa mahdollistaa laajan opintokokonaisuuden ja tulevaisuuden työllisyysmahdollisuudet ovat hyvin vakaat.

-Siiri